Päivässä pakettiautollinen ruokaa roskiin, ja se on vasta jäävuoren huippu

Kaupat heittävät vuosittain 65-75 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin. Hävikkiruokahankkeen keittiömestarina näin omin silmin mitä tuo myytäväksi kelpaamaton ruoka on.  

Hävikkiravintolaa varten keräsimme From Waste to Taste -hankkeessa seitsemältä keskikokoiselta S-ryhmän ruokakaupalta sekä muutamalta muulta toimijalta elintarvikkeita viitenä päivänä viikossa. Joka kerta saalis oli pakettiautollinen  käyttökelpoista tavaraa.

Mitä kauppojen hävikki on?

Valtaosa hävikistä koostui sekalaisista vihanneksista, juureksista ja hedelmistä. Usein raaka-aineista oli vaikea sanoa, mikseivät ne enää kelvanneet myyntiin. Priimakuntoisessa viinirypälerasiassa oli muutama tummunut rypäle seassa. Juurekset olivat hieman nahistuneita, mutta kelpasivat sellaisinaan vallan mainiosti pyreisiin tai keittopohjiin. Vihannekset olivat ehkä saaneet lommon, joka oli ennen käyttöä hyvä leikata pois. Yrtit olivat kuivahtamassa, koska niille ei kaupassa anneta vettä, mutta kastelemalla saimme ne jälleen virkistymään. Päiväystä lähestyvien lihatuotteiden kohdalla hyödynsimme pakastinta.

Itse pystyimme käyttämään koko määrästä noin 10% ja loput toimitimme ruoka-apuun ja erilaisille vapaaehtoisjärjestöille. Yksin leipää jää kaupassa jatkuvasti myymättä niin paljon, että määrälle on mahdoton löytää vastaanottavia tahoja.

Tavaravuoret nähtyäni olen vakuuttunut, että ainakin raaka-aineiden näkökulmasta jokaisessa Suomen keskikokoisessa kaupungissa pitäisi olla hävikistä kokkaava ravintola.

Vapaaehtoisjärjestöt eivät yksin ratkaise hävikkiongelmaa

Avustus- ja vapaaehtoisjärjestöjen ruoka-aputoiminta on arvokasta työtä. Kuitenkin kentän hajanaisuuden ja resurssipulan vuoksi hävikin sysääminen yksin tällaisten toimijoiden varaan ei ole tehokkain tapa päästä hävikkiongelmasta eroon.

Kauppojen ruokahävikin tehokas hyödyntäminen vaatii raskasta logistiikkaa, paljon käsiä prosessoimaan ja lajittelemaan tavaraa, kylmäketjuista huolehtimista sekä reilusti säilytystilaa.

Vantaan Yhteinen pöytä on loistava ratkaisu moniin näihin keskeisiin ongelmiin. Kaupungin ja seurakunnan rahoittama ”hävikkiterminaali” kerää tavaraa kymmeneltä S-ryhmän kaupalta ja kymmeneltä pienemmältä kaupalta, lajittelee ja toimittaa sen järjestöille jaettavaksi eteenpäin.

Laitos- ja keskuskeittiöt hävikkiruuan hyödyntäjiksi 

Yhteiseltä pöydältä jää kuitenkin edelleen kaksi ongelmaa ratkaisematta; jatkojalostus sekä suurten tavaramäärien sijoituskohteet. Moni tavara vaatii käsittelyn, eli esim. pisteen joka tekee vihanneksista raasteita ja pyreitä. Yhteinen pöytä saa myös toimituksia suoraan teollisuudelta, mikä tarkoittaa järkyttävän isoja määriä yksittäisiä tuotteita. Mikään ruoka-apu ei pysty vastaanottamaan lavallista fetaa 10kg ämpäreissä.

Jos hävikkiongelmasta haluttaisiin oikeasti päästä eroon, pitäisi se tehdä kuntien tukemana. Ruoka tulisi kerätä keskitetysti Vantaan mallin mukaan ja lajitellut elintarvikkeet käyttää laitos- ja keskuskeittiöissä, missä volyymi ja resurssit ovat riittävän isot.

Hävikkiruokaravintolan lisäksi From Waste to Taste -hankkeen yksi tulevaisuudenideoista on ruoankierrätyskeskus, jossa ruoka kerättäisiin tehokkaalla ja kauppiaalle yksinkertaisella tavalla. Keskuksessa ruoka lajiteltaisiin ja toimitettaisiin hyödynnettäväksi hävikkiruokaravintoloihin tai muille hävikkiruoan jatkojalostajille. Tavoitteena on muodostaa kauppiaan, lajittelukeskuksen ja raaka-aineen jatkojalostajan muodostama verkosto.

Hävikin poisheittämisestä laitonta?

Hävikin vähentämiseen tähtäävä lakialoite etenee eduskunnassa vauhdilla. Omasta mielestäni olennaisempaa kuin päättää, onko ruoan poisheittäminen laillista vai laitonta, on kysymys vastuunjaosta – kuka vastaa logistiikasta, prosessoinnista ja kylmäsäilytyksestä. Voiko vapaaehtoistoimijoille asettaa tällaisia velvollisuuksia? Entä kauppaa etsimään sekalaisia toimijoita, joille toimittaa ruokaa, vaikkei näillä olisi riittävää kapasiteettia ottaa tavaraa vastaan?

Hävikin käyttöönsaattamisessa tehokkuus ja jatkuvuus on ensiarvoisen tärkeätä. Se, että kauppa velvoitetaan asettamaan syntyvä hävikki tarjolle, jos joku sen sattuu noutamaan, ei itsessään ratkaise hävikkiongelmaa.

– Ossi // VILLD

Villd on villi- ja lähiruokaan erikoistunut pop up-ravintola Vaasassa. Ravintola toimii lokakuun loppuun. Lue lisää Villdin Facebook-sivuilta.

Ps. From Waste to Taste vietti muutama viikko sitten Suomen ensimmäisen, pysyvän hävikkiravintolan virallisia avajaisia Lapinlahden vanhan sairaalan alueella. Onnea ravintola Loop!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s